Yhteisön hyväksi

Saarna Myllypuron kirkossa Marian ilmestymispäivänä 24.3.2019. Evankeliumitekstinä Luuk. 1: 26-38

Esittely

Koen etuoikeutena, että saan olla tänään täällä keskellänne jakamassa ajatuksia päivän aiheesta. Tämän saarnan tekeminen on antanut itselleni paljon. Olen kiitollinen, että seurakuntamme (Jenni) luottaa yhdelle seurakuntalaiselleen vastuun saarnasta. Asunhan Kulosaaressa. Itse päivän tekstiin.

Kysymykset päivän teemasta

Pyhäpäivä vie meidät yhden ihmisen hyvin ainutlaatuisen tilanteen äärelle, Marian, Jeesuksen äidin ja enkelin kohtaamiseen. Tekstin tutkinta on herättänyt itsessäni monia kysymyksiä, joista kolmea tulen vähän lähemmin saarnassani käsittelemään. Onko Jumalan ohjaus tae menestymiseen elämässä? Hyväksymmekö sen, että emme hallitse elämäämme vaan joku meidän ulkopuolelta hallitsee? Mistä saamme tarkoitusta elämäämme?

Marian kova kohtalo

Lähtekäämme purkamaan näitä kysymyksiä. Ensimmäiseksi heitin kysymyksen, onko Jumalan ohjaus tae menestymiseen elämässä?

Päivän tekstissä pysäytti enkeli Gabrielin sanat: Jumala on suonut sinulle armonsa. Maria on armon saanut. Armo, joka joskus selitetään lyhenteeksi sanojen alkukirjaimista: ansaitsematon rakkaus meidän osaksemme. Mietitäänpä mitä tämä Jumalan rakkaudenosoitus oikein merkitsi Marialle. Hän odottaa aviotonta lasta. Tuossa yhteiskunnassa lähes takuuvarma tie täydelliseen syrjäytymiseen omasta yhteisöstä, jos ylipäätänsä olisi välttänyt kivityskuoleman. Ulkoisesti tilanteessa toi armon kihlattu, joka suostui säilyttämään liiton. Ei Jumala. Tästä syntyneestä pojasta tuli julkkis. Luukas kertoo: Jeesukselle ilmoitettiin: “Äitisi ja veljesi ovat tuolla ulkona ja haluavat tavata sinut.” Mutta hän vastasi: “Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan.” Miltä Mariasta tässä tilanteessa tuntui? Tai kun hän katsoi poikaansa ristillä? Ristinkuolemahan oli pahimpien rikollisten häpeällinen kuolema.

Kun katsomme yksilön, Marian kannalta, niin armon saaminen näytti täydeltä taakalta. Kaukana mistään Jumalan rakkauden osoituksesta. Ainakin nämä vaiheet näyttäisivät siltä, että Jumalan totaalinen ohjaus ei takaa yksilön kannalta menestystä ja auvoista elämää.

Marian asenne, Jumalan palvelija

Kun mietimme Marian asennetta näihin tapahtumiin, pääsemme toiseen kysymykseeni: Hyväksymmekö sen, että emme hallitse elämäämme vaan joku meidän ulkopuolelta hallitsee?  Raamattuhan ei missään vaiheessa luo kuvaa, että Marian asenne olisi muuttunut siitä enkelille annetusta vastauksesta: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Miten Marialla saattoi olla tällainen asenne?

Juutalaisessa yhteisössä, jossa Maria kasvoi, oli opetus Jumalan täysivaltaisesta ohjauksesta ja hallinnasta itsestään selvää. Hänen oli sen myötä melko luonnollista suostua ihmisen osaan Jumalan edessä. Jumala hallitsee. On myös muistettava, että hän oli Jumalan valinta. Jumala oli valmistanut häntä jo etukäteen.

Miten on meidän laita tämän suostumisen osalta? Osa meistä on saanut saman tyyppisen kasvatuksen, jossa Jumalan olemassaolo ja suuruus on selvää. Ikävä todeta, että nykypäivän Herttoniemen seurakunnan alueella asuvista vähemmistö. Miten helppoa on oppia uskomaan ja luottamaan Jumalan rakastavaan ohjaukseen, oli sitten saanut tällaista kasvatusta tai ei? Omalla kohdalla se on aaltoliikettä. Hetkiä ja päiviä, että luottaa ja uskoo Jumalan hyvään hallintaan ja sitten myös aikoja, että murehtiminen valtaa mielen.

Seuraamukset Marian kuuliaisuudesta

Mihin tämä Marian usko ja luottamus johti? Marian kuuliaisuus mahdollisti jotakin aivan valtavaa. Maailman suurin asia pääsi toteutumaan. Maria oli äärettömän tärkeä pala Jumalan ihmisille tarkoitetun pelastussuunnitelman toteuttamisessa. Siinä, että meillä kaikilla on mahdollisuus saada elävä yhteys kaikkivaltiaaseen Jumalaan Jeesuksen ristinkuoleman myötä syntyneen sovitustyön ansiosta. Marian elämän vaiheet toivat siunauksen koko maailmalle. Mutta sehän ei ollut mahdollista, että hän olisi nähnyt tarkalleen, millainen tärkeä rooli hänellä oli tässä isommassa mittakaavassa. Hänen oli vain uskottava ja luotettava enkelin antamaan lupaukseen ja sitä kautta Jumalaan.

Eläminen toisten hyväksi

Nämä seuraamukset johdattavat kolmanteen kysymykseen. Mistä saamme tarkoitusta elämäämme? Marian tarina puhuu meille täällä Myllypuron kirkossa muustakin kuin uskosta ja kuuliaisuudesta.  Tätä saarnaa miettiessä pysähdyin kysymään Marian elämää, tekoja ja asennetta ajatellen: Onko niin, että kenenkään elämä ei ole tarkoitettu vain itseään varten? Marian asenne ja toiminta koitui koko yhteisön hyväksi. Elämämme on tarkoitettu elettäväksi ottaen huomioon lähimmäisemme ja yhteisömme. Suorastaan heidän hyväksi. Yhteisömme, jonka yksi osa olemme. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että pidämme myös itsestämme huolta. Emme pysty voimattomana olemaan yhteisön hyvänä. Tämähän on kiteytetty rakkauden kaksoiskäskyn toisessa puolessa: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi!

Uskon siihen, että elämämme mielekkyys ja tarkoituksen löytyminen eivät tapahdu omien tarpeiden täyttämisestä, nehän ovat loputtomat, vaan yhteydestä toisiin ihmisiin ja Jumalaan. Annamme oman panoksemme ympärillä oleville ihmisille. Olemme osa rakkauden ketjua.

Vaikeina hetkinä

Palaan vielä lopuksi hetkeksi vaikeisiin tunnelmiin, mitä Mariakin kävi läpi elämässään. Miten löytää luottamus, usko, kun asiat juuri nyt menevät ihan pieleen, että tällä on joku tarkoitus ja merkitys? Tätä tarkoituksen ja merkityksen olemassa oloa ei muuten yleensä kannata sanoa vaikeuksien keskellä olevalle, koska tällaisessa hetkessä se tuntuu usein julmalta ja rakkaudettomalta.

Epätoivo ja masennus valtaa helposti mielen, kun asiat menevät pieleen. Ei tapahdu niitä asioita, mitä olisin halunnut. Onko meillä parempaa turvaa kuin uskoa, että Kaikkivaltias Jumala on luvannut olla meidän kanssamme, johtaa elämäämme joka päivä? Ja vielä se, että Jumala antaa meille sen uskon ja vahvistaa sitä. Meidän ei tarvitse puristaa sitä itsestämme. Niin kuin Maria sai kuulla enkeliltä, niin mekin saamme kuulla: ”Älä pelkää”. Olemme turvassa.

Uskontunnustus

Mikä meidän vastauksemme on juuri nyt näihin kysymyksiin ja ajatuksiin? Voisiko se olla yhtyminen uskontunnustukseen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php