Hengityskone sammuu

Philips Trilogy hengityskone suojalaukussa letku kiinni
Harmaa Transit edestäpäin

Kuulen hengityskoneeni lyhyen hälytyksen, kun auto kiihdyttää vauhtia Turun moottoritien liittymäkaistalla.  Hälytyksen syynä on koneen vaihdettavan akun loppuminen. Kaksi ja puoli tuntia kestävä sisäinen akku on nyt käytössä. Kuskina oleva avustajani kysyy, pysähdytäänkö seuraavalla levähdyspaikalla vaihtamaan akkua. Vastaan, ettei tarvitse. Kotiin on 40 minuutin matka ja hälytysääni ei ole niin ärsyttävä.

Jatka lukemista “Hengityskone sammuu”

Aktiivisesti osallinen

(YK:n vammaisyleissopimuksen kirkon toimintaohjelman julkistus Kirkon Talossa 2.12.2019)

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus näki päivänvalon noin kymmenen vuoden työstämisen jälkeen vuonna 2006. Suomi allekirjoitti sopimuksen hyvin alkuvaiheessa mutta ratifiointi eli voimaansaattaminen kesti kymmenen pitkää vuotta. Lopulta se tapahtui 10.6.2016.

Jatka lukemista “Aktiivisesti osallinen”

Tallink Silja muuttaa avustajan maksuttomaksi

Heinäkuussa 2017, siis yli 1½ vuotta sitten matkustin TallinkSiljalla Turusta Maarianhaminaan. Kävin terminaalista ostamassa lipun, koska silloin saa avustajan kätevimmin maksuttomaksi. Ainakin muilla laivayhtiöille. Mutta ei TallinkSiljalla. Ei heillä ole velvollisuutta EU asetuksen vammaisten matkustajien kirjauksista huolimatta antaa avustajan matkaa veloituksetta.

Jatka lukemista “Tallink Silja muuttaa avustajan maksuttomaksi”

Kenellä oikeus henkilökohtaiseen apuun?

Lainsäädännössä tuli vuonna 2009 henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi. Kunnan on myönnettävä kyseistä palvelua, jos henkilö täyttää lain kriteerit. Hyvin pian tuon säädöksen voimaantulon jälkeen aloitettiin vammaispalvelulain kokonaisuudistus, joka yhdistää vammaispalvelu- ja kehitysvammalain. Lain valmistelun yhteydessä tuli selväksi, että vammaisliikkeessä on toisiaan poissulkevia mielipiteitä suhteessa henkilökohtaiseen apuun.

Jatka lukemista “Kenellä oikeus henkilökohtaiseen apuun?”

Mahdollisuuksien joulu

(Julkaistu Kotimaa lehdessä 21.12.2016)

Olin puhumassa YK:n vammaisyleissopimuksesta kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. joulukuuta Lappeenrannassa. Käsitellessäni sopimuksen yleisiä periaatteita sopimustekstistä pomppasi silmilleni kohta: mahdollisuuksien yhdenvertaisuus. Kuinka hieno periaate! Tuo sopimus velvoittaa vähentämään esteitä, jotka rajoittavat vammaisten ihmisten mahdollisuutta elää yhdenvertaisesti toisten rinnalla. Yhteiskunta ei saa toimillaan tai rakenteillaan estää, mihin vammainen henkilö voi suuntautua elämässään vaan hänellä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet itse valita omat elämänpolkunsa.

Jatka lukemista “Mahdollisuuksien joulu”

Linnan juhlissa

(Julkaistu Ilkka-lehdessä 18.12.2016)

Tänä vuonna itsenäisyyspäivän iltani sujui hienoissa merkeissä. Miljoonaluokan televisioyleisö todisti, kun kättelin presidenttiparia salamavalojen loisteessa. Sain kutsun linnan juhliin valtakunnallisen vammaisneuvoston puheenjohtajan roolissa. Tiedostin hyvin, että olin etuoikeutetussa asemassa ja sain edustaa siellä hyvin suurta joukkoa erityisesti vammaisjärjestökentän puolelta.

Jatka lukemista “Linnan juhlissa”

Yhteyden esteet pois

(Julkaistu Kotimaassa 10.11.2016)

Mediassa ei ole uutisoitu kirkkohallituksen täysistunnon päätöksestä koskien kirkon vammaistyön neuvottelukunnan loppusyksystä alkavaa uutta toimikautta. Henkilövalintojen yhteydessä sen nimeä uudistettiin. Nyt kirkossamme on saavutettavuuden ja vammaisuuden neuvottelukunta. Mielestäni nimen uudistaminen viestittää tervettä ajattelun kehittymistä suhteessa vammaisuuteen. Uudessa nimessä myönnetään, että neuvottelukunnan tarkastelunäkökulmana pitää olla, kuinka kirkko muuntuu yhteisönä ja organisaationa ottamaan huomioon vammaiset seurakuntalaisensa. Vammaisuus tuo vain silloin tarpeettomasti rajoitteita, kun ympäröivä yhteiskunta ei ota huomioon järjestelyissään monenlaisia jäseniään.

Jatka lukemista “Yhteyden esteet pois”

Yhteisön tuki

(Julkaistu Ilkassa 23.10.2016)

Tämän päivän mielipiteenvaihdossa ja vaikuttamisessa on sosiaalisella medialla eri muodoissaan merkittävä rooli. Facebookissa ja twitterissä julkaisukynnys on alhainen ja niitä voi käyttää kuka vaan. Niiden käyttö ei ole rajautunut vain viestinnän ammattilaisille. Tällaiset kanavat mahdollistavat hyvinkin nopeat ja spontaanit kommentit, joita ei aina niin kovin paljon harkita. Tämä on luonut olosuhteet, jossa näkyvillä ja vastuullisilla paikoilla olevat saavat aika ajoin hyvinkin voimakasta ryöpytystä omasta toiminnastaan. Kyllä näillä foorumeilla tukeakin annetaan mutta usein suuremman näkyvyyden saa negatiivinen kommentointi. Ovat vastuunkantajat aikaisemminkin saaneet kriittistä palautetta mutta mietin, vaatiiko nykyaika vielä kovempaa nahkaa päättäjiltä, jotta jaksaa toimia johtotehtävissä?

Jatka lukemista “Yhteisön tuki”
css.php